3.3 OPPIMATERIAALIA JA MUUTA SISÄLTÖÄ YHTEISTYÖNÄ
Opetushallitus tärkeä yhteistyökumppani Verkkoaineistoa oppikirjoja täydennykseksi Yhteistyö Ylen kanssa kehitti medialukutaitoa Tietoa eduskunnasta ja EU:sta Ympäristö ja luonto yhteiseksi asiaksi Virkistystä harrastuksista ja apua ongelmiin PORTTI UNIVERSAALIIN OPPIMISKESKUKSEEN KODIT JA KOULUT YHTEISTYÖHÖN
Maassamme on jatkuva pula hyvästä ohjelmisto- ja oppimateriaalista eikä ulkomaisen aineiston kääntämiseen ole juurikaan resursseja. Freenetin sisältö syntyi yhdessä lukuisten yhteistyökumppanien – partnerien – kanssa. Heidän panoksensa palvelun kehittämisessä on ollut merkittävä. Yhteistyö liittyi yleensä johonkin hankkeeseen tai projektiin. Partnerit päivittivät itse omat sivunsa ja ne sijoittuvat torilla niihin taloihin, joihin ne asiasisältönsä puolesta luontevasti kuuluivat.
Freenetin tukena toimi myös pedagoginen työryhmä, joka koostui laajasta sidosryhmäjoukosta ja keskittyi nimenomaan palvelun sisällön kehittämiseen. Työryhmästä oli paljon apua myös toiminnan suunnittelussa.
3.3.1 Opetushallitus tärkeä yhteistyökumppani
Opetusministeriö tuki Freenetin sisällöntuotantoa ja katsoi palvelun hyväksi välineeksi integroida koulut sähköisesti toimitettuihin oppimateriaaleihin.
Yhteistyössä Opetushallituksen kanssa syntyivät mm. ammattitoimittajan tekemä nettilehtiFreePress, Avaruus-sivut, Unescon maailmanperintökokonaisuus ja ihmisoikeussivut. Opetustushallitus oli vahvasti mukana myös virtuaalikoulukokeilussa,Buddy-projektissa ja GLOBE-ympäristöohjelmassa, joista on kerrottu edellä, sekä taustatekijänä toteutettaessa Suomen taiteen kulta-aika -sivustoa Gallen-Kallelan Museon kanssa.
Merkittävä edistysaskel koulujen ja kouluhallinnon viranomaisten yhteistyössä tapahtui, kun Pekka Elo Opetushallituksesta ryhtyi julkaisemaan Freenetissä ylioppilaskirjoitusten mallivastauksia.
3.3.2 Verkkoaineistoa oppikirjoja täydennykseksi
Freenet teki uraauurtavaa työtä myös oppikirjantekijöiden kanssa. Jorma Kytömäen ja Ilta- Kanerva Kankaanrinnan yhdessä kahden muun opettajan kanssa tekemä ja WSOY:n julkaisema oppikirjasarja Värikäs Amerikka, Värikäs Eurooppa ja Värikäs Suomi sai ensimmäisenä Suomessa opetusta tukevan ja täydentävän verkkoversion: muuttumaton aineisto oli kirjoissa, ajankohtainen ja päivitystä vaativa verkossa.
Freenetissä oli lisäaineistoa ja linkkejä myös WSOY:n julkaisemaan, Hannu jaJanne Tarmion kirjaan Eurooppa elää.
Esimerkki erinomaisesta oppimateriaalista on myös Metsäyhdistyksen ja Biologian opettajien yhteistyönä syntynyt Metsä-Freenet.
3.3.3 Yhteistyö Ylen kanssa kehitti medialukutaitoa
Yksi Freenetin tärkeimmistä partnereista oli Yleisradio, joka oli vetänyt johtonsa useaan taloon torin varrella. Kirjastona toimivasta mediateekistä sai yhteyden Ylen eri kanaviin ja toimituksiin ja pystyi lukemaan useiden viikkojen ohjelmatiedot ennakkoon.
Freenet oli Ylelle uusi, merkittävä kanava lasten, nuorten ja perheitten maailmaan. Tori oli myös Ylen ohjelmantekijöiden, kuulijoiden ja katselijoiden kohtaamispaikka. Siellä toimittajat saivat palautetta ja ideoita uusiksi sisällöiksi sekä keskusteluyhteyden kansalaisiin.
Yhdistämällä radion ja television tietoverkkoihin Freenet on tukenut merkittävällä tavalla media- ja verkkolukutaidon kehittämistä. Mediat oppimisessa -projekti lisäsi kriittisyyttä ja opetti koululaisia pohtimaan, mitä medioissa kerrotaan, miksi ja miten.
3.3.4 Tietoa eduskunnasta ja EU:sta
Raatihuone tarjosi freenetläisille näkökulman paikallishallinnon tasolta politiikan huipulle. He saattoivat alusta asti seurata eduskunnan toimintaa ja vaikuttaa siihen. Myös valtioneuvoston kanslian tiedotusyksiköllä ja lääninhallituksilla oli infopisteensä raatihuoneessa.
Freenet seurasi erityisesti koulutukseen liittyvien lakiehdotusten syntyä ja käsittelyä eduskunnassa ja tarjosi koululaisille mahdollisuuden osallistua vaalikeskusteluun. Puolueiden nuorisojärjestöillä oli Freenetissä omat infoalueensa. Myös kansanedustajien, eduskuntaryhmien sihteerien ja joidenkin eduskunnan virkamiesten sähköpostiosoitteet olivat kaikkien käytettävissä.

Suomen virallinen EU-tiedotus oli nopeasti freenetläisten ulottuvilla. Napinpainalluksella he pääsivät käsiksi Unionin tietokantoihin ja saivat tietoa tehdyistä päätöksistä. EU:n parlamentin suomalaiset jäsenet he tavoittivat halutessaan Freenetin sähköpostilla Strassburgista. Freenetin välityksellä opettajat saivat tietoa myös eurooppalaisista
Socrates, Comenius ja Leonardo -koulutusohjelmista ja opatusta, miten niihin pääsi mukaan.
3.3.5 Ympäristö ja luonto yhteiseksi asiaksi
Freenetissä oli erittäin laaja ympäristökirjasto, josta löytyi monipuolista tietoa luonnosta, luonnonsuojelusta, meneillään olevista ympäristöhankkeista sekä linkkejä ympäristöviranomaisiin ja ympäristöstä kiinnostuneisiin kouluihin.
Ympäristö oli myös osa aihekokonaisuutta, joka sijaitsi oppimiskeskuksessa omana ryhmänään varsinaisten oppiaineiden ulkopuolella.
3.3.6 Virkistystä harrastuksista ja apua ongelmiin
Freenetin monitoimitalo tarjosi mahdollisuuden erilaisiin harrastuksiin. Rakennuksessa toimiva Mannerheimin Lastensuojeluliitto auttoi aktiivisesti ja luottamuksellisesti apua tarvitsevia nuoria. Vuonna 1994 avattiin anonyymi keskustelukanava, jossa keskusteltiin mm. ikärajoista, seksistä, kavereista ja yksinäisyydestä.
Monitoimitalon maailmantalossa toimi myös Kehitysyhteistyön Palvelukeskus (Kepa), joka sai Freenetin kautta suoran ja käytännöllisesti katsoen ilmaisen tiedotusyhteyden oppilaitoksiin.
3.3.7 PORTTI UNIVERSAALIIN OPPIMISKESKUKSEEN
Freenet tarjosi omien ja partnerien sivujen lisäksi pääsyn myös muihin Internetissä sijaitseviin verkkoihin ja palveluihin tiettyjen valikoiden ja hyperlinkkien kautta. Seikkailu tiedon valtatiellä antoi koululaisille ja opettajille hyötytietoa ja elämyksiä, valmiuksia ymmärtää maailmaa, ympäristöä, ihmisiä ja alan ilmiöitä ja hankkia niistä lisää tietoa.
Valikoista lentokenttä oli tarkoitettu nimenomaan nettisurffailuun. Mediateekin kautta pääsi käsiksi mm. maailman kirjastojen hakuteoksiin sekä muihin kirjoihin ja lehtiin sähköisessä muodossa. Monitoimitalon maailmantalossa sijaitsivat mm. kansainvälisten humanitääristen ja kehitysyhteistyöjärjestöjen huoneistot. Myös Freenetin etusivuna toimiva uutistoimisto tarjosi jatkuvasti mielenkiintoisia ja ajankohtaisia linkkejä Internetin sisältöihin.
3.3.8 KODIT JA KOULUT YHTEISTYÖHÖN
Freenet on yhdessä Suomen Vanhempainliiton kanssa edistänyt koululaisten, opettajien ja vanhempien kanssakäymistä sekä parantanut kodin ja koulun yhteistyötä. Tärkeätä on ollut löytää yhteinen kieli eri ryhmien välille.
Yksi tavoitteista on ollut saada vanhemmatkin kiinnostumaan tietotekniikasta. Vuonna 1992 Kallahden ala-asteelle Helsingin Vuosaaressa perustettiin vanheimpainyhdistys KAVY, jonka mikrokerho liittyi Freenetiin kasvattaakseen hyviä tietotekniikan osaajia. Vuoden 1993 syksyllä joukko vanhempia alkoi opiskella yhdessä oppilaiden kanssa tietokoneen käytön peruasioita Oulun Rajakylän koulussa ja heille hankittiin Freenetin käyttäjätunnus.