Tekniikka tarjoaa nykyisin huikeita
mahdollisuuksia. Verkkojen välityskyky on nopeutunut huimasti.
Ääni ja liike ovat tulleet vahvasti mukaan kuvaan.
Formaatit menevät kasaan, niin että esim. kahden tunnin
elokuva mahtuu yhdelle CD:lle.
Jarmo
Hallikas korostaa, että tekniikan on kuitenkin aina vastattava
tarpeeseen ja sovittava yhteen sisällön kanssa. Tekniset
alustat ovat entistä monipuolisempia, mutkikkaampia ja
kalliimpia. Niiden tulisi kuitenkin olla selväpiirteisiä,
kustannustehokkaita ja
helppokäyttöisiä.
Alustan ylläpitäminen vaatii tietyn
määrä ihmisiä ja muita resursseja. Toiminnan
pitää kuitenkin olla keskitettyä, sillä vain
keskittämällä jokaiseen tehtävään
saadaan todelliset osaajat. Tärkeintä on kuitenkin,
että konsepti on hallussa, sillä laitteiston voi aina
hankkia myös ulkoa.
Kustannustehokkuus toteutuu, jos alustojen
käyttäjäkunta, toiminnot ja materiaalit ovat
mahdollisimman laajat. Eri organisaatioiden kannattaa tehdä
yhteistyötä yhteisten alustaratkaisujen
löytämiseksi eikä pyrkiä liian rajallisin
panostuksin rakentamaan omia sähköisiä
palvelukonseptejaan. Operatiivisen toiminnan resursseja ei
myöskään kannata käyttää
kokeiluun.
USA:ssa noin 40 yliopistolla on yhteinen
webbialusta. Hallikkaan mielestä samantapaista ratkaisua
kannattaisi miettiä meilläkin. Suomessa pitäisi
USA:n tapaan myös kertoa etukäteen, mitä halutaan,
eli kilpailuttaa tarjouksia ja ostaa tuloksia. Euroopassa haetaan
rahaa kehittelyyn, eikä lopputuloksesta ole tietoa. –
Monien EU-projektienkin tavoitteet ovat
epämääräiset.
